Teknologiakasvatus ja lapsen keskittymisen tukeminen

Futuristi, kirjailija ja yrittäjä Perttu Pölönen nosti Norlandia Päiväkotien Koko Suomen vanhempainilta -webinaarissa esiin, miten kasvatus, teknologia ja tekoäly liittyvät toisiinsa ja miksi lapsen ainutlaatuinen ihmisyys, hänen tapansa ajatella, tuntea ja toimia, on tärkeämpää kuin koskaan tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Tulevaisuuden taidot lapsella – Ihminen teknologian rinnalla

Teknologian ja tekoälyn nopea kehitys on jo nyt nähtävillä niin lasten kasvatuksessa kuin vanhempien työelämässä ja sen jatkuvassa murroksessa. Teknologian tuomat innovaatiot ja automaatio voivat helpottaa arkea monin tavoin, mutta samalla ne haastavat meidät pysähtymään ihmisyyden peruskysymysten äärelle. Perttu Pölösen mukaan juuri empatia, rehellisyys ja aitous nousevat keskeisiksi arvoiksi teknologian rinnalla elävässä yhteiskunnassa. Teknologia ei osaa olla aidosti läsnä hetkessä, eikä tekoäly pysty jäljittelemään ihmisen tunnetta, intohimoa tai kykyä kertoa tarinoita, jotka koskettavat.

Tulevaisuuden taidot työelämässä tulee muuttumaan teknologian ja tekoälyn jatkuvan kehityksen myötä. Työt, jotka eivät tarvitse ihmisen persoonaa tai yksilöllisyyttä, voidaan suurelta osin automatisoida tai siirtää koneiden hoidettavaksi. Siksi on entistä tärkeämpää tunnistaa ne inhimilliset piirteet, joita teknologia ei voi korvata. Monet työt nyt ja tulevaisuudessa vaativat ja kaipaavat persoonallisuutta, vuorovaikutustaitoja sekä luovaa ongelmanratkaisua. Asioita, jotka kumpuavat ihmisen syvimmistä ominaisuuksista. Siksi kasvatuksessa tulisi korostaa lapsen omaa yksilöllisyyttä: omien vahvuuksien tunnistamista, luovuuden vaalimista ja kykyä kohdata toisia ihmisiä empaattisesti ja avoimesti.

Teknologiakasvatus ei ole pelkkää laitteiden käyttöä

Yksi tärkeä osa teknologiakasvatusta ja lasten kasvatustehtäviä tulevaisuudessa on auttaa lasta ymmärtämään, miten teknologia toimii. Kyse ei ole vain tablettien tai älypuhelinten käytöstä, vaan laajemmasta teknologiakasvatuksesta ja kadonneen keskittymiskyvyn palautuksesta, joka ulottuu laitteiden hallinnasta niiden toimintaperiaatteiden ja vaikutusten ymmärtämiseen asti. Teknologiakasvatus ei ole pelkästään teknisten taitojen opettamista, vaan se on osa laajempaa digitaalista yleissivistystä ja lasten digitaalista kasvatusta, jota tarvitaan sekä arjessa että yhteiskunnassa toimimiseen.

Pölösen mukaan peruskäsitys ja ymmärrys esimerkiksi verkkojen ja algoritmien toiminnasta voisi antaa lapselle ja myös aikuisille tärkeitä oppeja ja välineitä hahmottaa nykypäivän yhteiskuntaa ja sen rakentumista teknologian varaan. Mitä paremmin lapsi ymmärtää teknologian lainalaisuuksia, sitä paremmin ja kriittisemmin hän voi toimia teknologisessa ympäristössä ja välttää kadonneen keskittymiskyvyn. Teknologinen lukutaito on tärkeä osa modernia kansalaisuutta, ja sen kehittäminen tulisi näkyä myös koulujen opetussisällöissä. Pölösen mukaan teknologian opettamista voitaisiin ehdottomasti lisätä osaksi koulujen arkea, jolloin oppilaille tarjoutuisi mahdollisuus tutustua konkreettisesti modernin teknologian toimintaan sekä sen mahdollisuuksiin ja haasteisiin.

Digitaalinen arki kasvattaa – sovellukset eivät ole neutraaleja

Tietokirjailija Perttu Pölönen nosti webinaarissa esiin tärkeän asian liittyen lasten ja teknologian suhteeseen. Monesti vanhemmat joutuvat varmasti pohtimaan älylaitteiden ja erilaisten pelien sekä sovellusten osaa nuoren lapsen elämässä, ja sitä miten niihin tulisi suhtautua oikein. Pölönen korosti puheessaan, että vaikka laitteet, kuten tabletit ja älypuhelimet, ovat nykyarkea ja usein välttämättömiäkin, ei niiden käyttö itsessään ole ongelmallista. Sen sijaan huomio tulisi kiinnittää siihen, miten sovellukset, joita lapset laitteillaan käyttävät, on suunniteltu ja millaisia vaikutuksia niillä on lapsen käyttäytymiseen ja kehitykseen.

Monet sovellukset voivat parhaimmillaan tukea lapsen luovuutta, ilmaisukykyä ja jopa oppimista. On olemassa digitaalisia työkaluja ja pelejä, jotka rohkaisevat lasta ajattelemaan, rakentamaan ja kokeilemaan. Toisaalta suuri osa sovelluksista perustuu nopeaan palkitsemiseen ja jatkuvaan ärsykkeiden virtaan, jotka voivat heikentää lapsen keskittymiskykyä, itsesäätelytaitoja ja kykyä sietää tylsyyttä. Taitoja, joita tarvitaan sekä koulussa että elämässä yleisesti.

Vanhemman tehtävä on tässä kokonaisuudessa tärkeä. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta, jotta hän voi oppia tunnistamaan digitaalisia vaikutteita ja rakentamaan terveitä median käyttötottumuksia. Pölösen mukaan on olennaista, että vanhemmat kiinnostuvat siitä, mitä sovelluksia lapset käyttävät ja miten ne vaikuttavat lapsen arkeen ja mieleen. Kyse ei ole pelkästään rajoittamisesta, vaan yhteisestä ymmärryksestä ja avoimesta keskustelusta, joka rakentaa lapselle kestävämpää digitaalisuutta.

Digitaalinen maailma ja kadonnut keskittymiskyky

Yksi Pölösen antamista viesteistä oli, että kadonnut keskittymiskyky on merkittävä ongelma, ja taidosta keskittyä tulossa uusi supervoima. Maailma on täynnä nopeita vaihtoehtoja, jatkuvaa hälyä ja ärsykkeitä, jotka kilpailevat ihmisen huomiosta sekunti sekunnilta. Lapset – ja myös aikuiset – joutuvat yhä enemmän taistelemaan oman huomionsa puolesta, ja jatkuva keskeytyminen on muodostunut normaaliksi osaksi arkea. Kadonneesta keskittymiskyvystä on alettu laajasti puhumaan jokaisessa ikäluokassa ja maailmanosassa. Hektisessä maailmassamme kyky pysähtyä, keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja jaksaa syventyä ilman jatkuvaa viriketulvaa on entistäkin harvinaisempi, mutta samalla arvokkaampi taito.

Keskittymiskykyä ei synny itsestään, vaan sitä täytyy tietoisesti kehittää ja vaalia. Taitona se on kuin lihas, joka vahvistuu harjoittelemalla. Säännöllinen lukeminen, leikkiminen ilman ruutuja ja luonnossa liikkuminen ovat esimerkkejä perinteisistä taidoista ja kokemuksista, joista tulee tulevaisuudessa entistä arvokkaampia. Ne auttavat lasta kehittämään oman mielenhallintaa, kadonnutta keskittymiskykyä ja itseohjautuvuutta. Myös vanhempana voi luoda lapselle keskittymistä tukevia olosuhteita ja mallintamalla itsekin rauhoittumista. Lapsi oppii, että maailma ei vaadi jatkuvaa reagointia, vaan joskus juuri hiljaisuudessa tapahtuu suurin kasvu.

Teknologiakasvatus osana tulevaisuutta

Perttu Pölösen puhe Norlandia Päiväkotien vanhempainillassa muistuttaa, että kasvatus on ennen kaikkea inhimillistä työtä. Teknologiaa ei voi sulkea pois kasvatuksesta, mutta se ei myöskään saa ohjata kaikkea. Lapsi elää maailmassa, jossa digitaaliset ratkaisut ovat osa arkea ja kadonnut keskittymiskyky normaalitila, eikä niitä ei voida jättää huomioimatta kasvatustyössä. Teknologia voi parhaimmillaan toimia välineenä, joka rikastuttaa oppimista, avartaa maailmankuvaa ja tarjoaa työkaluja uudenlaiseen luovuuteen.

Teknologiakasvatuksen tehtävänä on antaa lapselle valmiudet paitsi hyödyntää teknologiaa rakentavasti, myös arvioida sitä kriittisesti. Tulevaisuuden yhteiskunta kaipaa ihmisiä, jotka ymmärtävät teknologian toimintaa ja sen mahdollisuuksia, mutta samalla ihmisen oma luovuus, intohimo ja luonne nousevat vieläkin korkeampaan arvoon. Lasten luontainen uteliaisuus ja kokeilunhaluisuus eivät saa unohtua automaation ja teknologisten vaikutteiden alle. Kadonneen keskittymiskyvyn palautus on tärkeä askel kohti produktiivista tulevaisuutta.

Tutustu Norlandia Päiväkotien arvoihin ja pedagogisiin kulmakiviin.