YK:n lapsen oikeuksien sopimus, tai lapsen oikeuksien yleissopimus, sisältää määräyksiä lasten ihmisoikeuksista. Lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Sopimuksessa määritellään muun muassa:

• Kaikki lapset ovat yhtä arvokkaita, ja heillä on samat oikeudet.
• Jokaisen valtion on otettava vastuu ja käytettävä kaikki resurssinsa lasten oikeuksien toteuttamiseksi.
• Kaikilla lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi kaikissa heitä koskevissa asioissa.
• Lapsia on suojeltava kaikenlaiselta fyysiseltä ja psyykkiseltä väkivallalta.
• Lapsilla on oikeus koulutukseen. Peruskoulun tulee olla pakollista, maksutonta ja kaikkien saatavilla.
• Koulu auttaa lasta kehittymään ja opettaa lapselle ihmisoikeuksista.
• Lapsilla on oikeus leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan.

Kaikkien päiväkotien tulee noudattaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Varhaiskasvatussuunnitelma luo pohjan sille, miten päiväkodissa toimitaan, mitä lapset kohtaavat päiväkodissa sekä mikä on päiväkodin johtajan, varhaiskasvatuksen opettajien ja työryhmän vastuu.

Varhaiskasvatussuunnitelma määrittää, miten päiväkodin tulee luoda perusta elinikäiselle oppimiselle. Toiminnan tulee olla hauskaa, turvallista ja opettavaista kaikille osallistuville lapsille. Varhaiskasvatuksen tulee perustua kokonaisvaltaiseen näkemykseen lapsista ja heidän tarpeistaan, missä hoiva, kehitys ja oppiminen muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Jokaisella kunnalla ja kaupungilla on oma varhaiskasvatussuunnitelma, joka löytyy kunnan tai kaupungin verkkosivuilta. Norlandia Päiväkodit noudattaa aina kyseisen kunnan tai kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Suomen varhaiskasvatuslaki määrittelee lasten varhaiskasvatuksen perusteet. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pedagogisesti suunniteltua kasvatusta, hoitoa ja opetusta, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, ja se perustuu lasten tarpeisiin huomioiden heidän yksilöllisyytensä sekä perheiden toiveet.

Laki korostaa lasten leikin merkitystä oppimisessa ja kehityksessä sekä lapsilähtöistä ja positiivista pedagogiikkaa. Laki edellyttää, että varhaiskasvatus tukee lapsen hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista kompetenssia, oppimisvalmiuksia, kulttuurista identiteettiä ja monilukutaitoa.

Varhaiskasvatuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lain mukaan lapsen huoltajat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta, mutta varhaiskasvatus tukee perheitä tässä tehtävässä. Varhaiskasvatus järjestetään yhteistyössä perheiden kanssa, ja se on suunniteltava lapsen paras huomioiden.

Laki myös säätelee varhaiskasvatuksen järjestäjien, kuten kuntien, velvollisuuksia ja varhaiskasvatukseen liittyvää henkilöstön koulutusta ja pätevyyttä. Lisäksi laissa käsitellään varhaiskasvatuksen saatavuutta, laadun seurantaa ja kehittämistä.

Lue lisää varhaiskasvatuslaista.

Norlandia Päiväkodit työskentelee aktiivisesti estääkseen lasten joutumisen syrjinnän, häirinnän ja loukkauksen kohteeksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. Edistämme lasten tasa-arvoisia oikeuksia ja mahdollisuuksia.

Norlandia Päiväkotien tulee myös olla turvallinen työpaikka työntekijöille. Kunnioitamme toisiamme ja työympäristöämme. Pyrimme luomaan ammattimaisen, avoimen ja lämpimän työilmapiirin. Tämä saavutetaan hyvällä yhteistyöllä kaikkien työntekijöiden kesken sekä hyväksyvällä asenteella, joka antaa tilaa erilaisuudelle sekä varmistaa, että kaikki tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi.

Norlandia Päiväkodit on laatinut sisäisiä ohjeistuksia ja rutiineja, jotta oikean toimintatavan valitseminen olisi helppoa. Ne selittävät, miten työntekijöiden tulisi kohdella toisiaan, vanhempia ja lapsia, miten jokaiselle lapselle taataan hyvä alku päiväkodissa, miten yhteistyötä vanhempien kanssa kehitetään ja miten hyvä oppimisympäristö parhaiten luodaan.

Toimintasuunnitelma on asiakirja, jonka jokainen päiväkoti laatii toimintansa kehittämisen perustaksi. Suunnitelmaan kirjataan tavoitteita ja aktiviteetteja, joiden perusteena on analyysi, joka kohdistuu kunkin päiväkodin kehitysalueisiin ja edellisen vuoden laadun mittauksen tuloksiin.

Vasukeskustelu (Varhaiskasvatuksen asiakirja) on suomalaisen varhaiskasvatuksen yhteydessä käytetty termi, joka viittaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lapsen huoltajien väliseen keskusteluun. Vasukeskustelun tavoitteena on arvioida ja suunnitella yhdessä lapsen varhaiskasvatusta, sen sisältöjä ja tavoitteita. Keskustelussa käsitellään lapsen hyvinvointia, kehitystä, oppimista sekä mahdollisia tarpeita erityisen tuen osalta. Vasukeskustelu on tärkeä osa lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sen toteutumisen seurantaa.

Vasukeskusteluja käydään 1–2 kertaa vuodessa.

Koulutusindikaattorit ovat itsearvioinnin työkalu, jota käytämme laadunvalvontatyössämme. Itsearviointi osoittaa, missä määrin toimintamme saavuttaa tavoitteet ja laadun suhteessa opetussuunnitelmaan ja Norlandia Päiväkotien omiin ohjeisiin.

Vuoden aikana päiväkodin johtaja seuraa yhdessä tiiminsä kanssa jatkuvasti tavoitteiden saavuttamista ja analysoi tuloksia. Näiden tulosten perusteella laaditaan puolivuosiraportti ja laaturaportti.