Arvostava kohtaaminen ja vanhemmuus ovat avain hyvään lapsuuteen

Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli puhui Norlandia Päiväkotien Koko Suomen vanhempainilta -webinaarissa arvostavan kohtaamisen merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Hänen mukaansa vanhemman ei tarvitse tehdä ihmeitä ollakseen lapselle merkityksellinen ja hyvä vanhempi. Lapsen kasvatuksessa riittää, että on aidosti läsnä ja osoittaa arvostusta jokapäiväisissä tilanteissa. Lue alta ajatuksia siitä, miksi arvostava kohtaaminen on yksi lapsen hyvinvoinnin kulmakivistä ja miten jokainen vanhempi voi toteuttaa sitä omassa arjessaan.

Miksi arvostava kohtaaminen on tärkeä osa vahvaa vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta?

Arvostus ja nähdyksi tulemisen kokemus ovat ihmisyyden perustarpeita. Ne eivät ole vain miellyttäviä kokemuksia, vaan syvästi vaikuttavia tunteita, jotka ohjaavat yksilön käsitystä itsestään ja omasta paikastaan maailmassa. Myös lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hän on arvokas juuri sellaisena kuin on. Ilman tätä kokemusta lapsen minäkuva voi jäädä epävarmaksi tai rakentua ulkopuolisten odotusten varaan. Itsetunnon perusta rakentuu pienistä, toistuvista kokemuksista, joissa lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi ja arvostetuksi.

Töllin mukaan ihmisellä ei ole mahdollisuutta kasvaa omaksi itsekseen ilman hyväksyviä eleitä ja tunnetta siitä, että hänet kohdataan aidosti. Lapsi tarvitsee palautetta siitä, että hänet on huomioitu, ja että hänen ajatuksensa ja tunteensa ovat tärkeitä. Arvostava vuorovaikutus ja vahva vanhemmuus ei synny suurista sanoista, vaan arkisista hetkistä ja tavallisesta lapsen kasvatuksesta, jossa lapsi kokee olevansa läsnä olevan aikuisen huomion kohteena.

Ystävällinen katse on arvostuksen perusyksikkö, josta kaikki lähtee. Se on pieni, mutta voimakas ele, jolla voidaan välittää turvallisuutta, lämpöä ja yhteyttä. Samalla tavalla torjuva tai välinpitämätön katse voi viestiä vierauden, epävarmuuden ja ohittamisen kokemusta. Katse toimii usein ensimmäisenä viestinä, joka kertoo lapselle, onko hän toivottu, kuultu ja arvostettu. Arvostava kohtaaminen ei siis ole vain vuorovaikutustaito, vaan merkittävä osa lapsen identiteetin rakentumista ja emotionaalista hyvinvointia. Arvostava kohtaaminen rakentuu pienistä, mutta hyvin merkityksellisistä, läsnäolon ja välittämisen osoituksista. 

Mitä on vahva vanhemmuus? 

Sosiaalinen media ja kulttuuriset odotukset luovat vanhemmille usein paineita olla jatkuvasti parempia ja “virheettömiä vanhempia”. Julkisuudessa ja verkossa näkyvät "täydelliset vanhemmat" voivat luoda harhaanjohtavan kuvan siitä, millainen hyvä kasvattaja on. On helppoa ajautua ajattelemaan, onko tehnyt itse kasvatuksessa virheitä. Näissä pohdinnoissa saattaa helposti unohtua se, että vanhemmuus ei ole suoritettava rooli vaan vuorovaikutusta ja yhteyttä.

Vahva vanhemmuus on kuitenkin täysin muuta kuin suuria ja näyttäviä sanoja tai tekoja. Töllin viesti on lohdullinen ja inhimillinen: kenenkään ei tarvitse olla supervanhempi. Lapsen kasvatuksessa riittää, että on aidosti läsnä ja tarjoaa lapselle pieniä, mutta tärkeitä arvostuksen ja huomiomisen eleitä. Usein juuri nämä arkiset, yksinkertaiset hetket jäävät lapselle pysyvimmin mieleen ja tekevät sen tärkeimmän vaikutuksen. Vahva vanhemmuus on saavutettavissa jokaiselle.

Webinaarissa Tölli korostaa ja muistuttaa, että lapsi kaipaa yksinkertaisia asioita: turvaa, hyväksyvää huomiota ja kokemusta siitä, että on omana itsenään tärkeä ja riittävä. Lämmin ja arvostava läsnäolo voittaa suuret teot, ja se luo perustan lapsen itsetunnon, luottamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentumiselle. Arjessa vahva vanhemmuus näkyy pienissä hetkissä ja teoissa. Silloin kun pysähdymme, katsomme ja kuuntelemme, olemme jo antaneet lapselle enemmän kuin osaamme kuvitella. 

Lapsen arvostus sanoissa, teoissa ja kohtaamisessa

Töllin mukaan arvostusta voi osoittaa lapsen kasvatuksessa monin tavoin. Nämä tavat eivät vaadi erityistä aikaa tai resursseja, vaan ne liittyvät tapaan olla lapsen kanssa läsnä arjessa. Pienet, toistuvat teot ja sanat rakentavat luottamusta ja turvallisuutta lapsen kokemusmaailmaan. Ne osoittavat lapselle, että hän on arvokas ja rakastettu. Vahva vanhemmuus voi sisältää arvokasta kohtaamista monin tavoin:

1. Sanoilla: Huomaa lapsessa hyvä ja kehu aidosti. Huomaa lasta ja hänen tunteitaan, kuten iloisuutta myös sanallisesti. Rohkaise ja osoita luottamusta sanallisesti myös tilanteissa, joissa lapsi epäilee itseään.
2. Teoilla: Pienet, kauniit eleet, kuten hymy, kosketus, halaukset tai mahdollisuus olla mukana vanhemman toimissa, rakentavat tunnetta yhteydestä ja merkityksellisyydestä. Fyysinen läheisyys ja lapsen huomioiminen arjen askareissa voivat jättää syvän tunnejäljen.
3. Kohtaamisella: Anna lapselle jakamaton huomiosi. Vaikka hetki olisi lyhyt, se voi olla hyvin merkityksellinen. Aito läheisyys, kuunteleminen ja lapsen maailmaan asettuminen ovat voimakkaita keinoja osoittaa läsnäoloa. Yhteinen pieni hetki, kuten yhdessä ulkoilu, keskustelu automatkalla tai yhteinen askare riittää, kun se on toistuvaa ja aidosti vuorovaikutteista. Kuuntele lasta uteliaasti ja kunnioittavasti, niin rakennat arvokasta kohtaamista, joka kantaa pitkälle.

Rajat ovat myös arvostamista

Arvostava lapsen kasvatus ei tarkoita rajattomuutta. Itse asiassa juuri rajat rakentavat myös osaltaan lapselle tunnetta siitä, että aikuinen on läsnä, luotettava ja valmis olemaan tukena. Rajojen asettaminen on myös arvostusta. Se kertoo lapselle, että hänen hyvinvointinsa on tärkeää, ja sen eteen ollaan valmiita tekemään myös epämiellyttäviä mutta tarpeellisia päätöksiä. Selkeät rajat tuovat lapselle turvaa, auttavat ymmärtämään vastuuta ja ohjaavat itsesäätelyä. Ne antavat lapselle rakenteita, joiden sisällä on helpompi toimia ja kasvaa turvallisesti.

Vaikka rajojen asettaminen voi tuntua vanhemmasta raskaalta tai joskus jopa syyllisyyttä herättävältä, se on yksi arvokkaimmista teoista, joita vanhempi voi tehdä. Rajat helpottavat myös arkea ja yhteistä toimimista, jolloin perhe-elämästä tulee tasapainoisempaa ja ennustettavampaa – asioita, joita lapsi tarvitsee.

Tärkeää on myös muistaa, että lapsi tarvitsee arvostavaa kohtaamista eniten juuri silloin, kun hän on sitä vähiten “ansainnut”. Näissä tilanteissa hyväksyvä, mutta johdonmukainen kohtaaminen opettaa lapselle, että hänen arvonsa ei riipu hänen käytöksestään. Hyväksyvä kohtelu ei ole palkinto tietynlaisesta käyttäytymisestä. Turvaa ja arvostavaa kohtelua ei täydy ansaita. Se luo perustan lapsen kokemukselle siitä, että hän on jatkuvasti hyväksytty, ja juuri siksi arvokas.

Vanhemman hyvinvointi on lapsenkin hyvinvointia

Lopuksi on vanhempana hyvä muistaa, että vanhemman oma jaksaminen ja itsearvostus välittävät tärkeää mallia lapselle ja toimivat vahvan vanhemmuuden perustana. Kun vanhempi huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja antaa arvoa itselleen, se heijastuu myös lapseen. Vanhemman kyky tunnistaa omia tarpeitaan ja asettaa rajoja itselleen ei ole itsekkyyttä, vaan välttämätöntä hyvinvoinnin ylläpitämistä. Se auttaa jaksamaan arjessa ja säilyttämään rauhallisen ja hyväksyvän ilmapiirin, joka tukee koko perheen tasapainoa. Vanhemman itsensä arvostus heijastuu myös lapselle vahvan mallioppimisen kautta.

Arvostava kohtaaminen ei ole tekniikka vaan tapa olla. Se on pieniä valintoja arjen keskellä, jotka kertovat lapselle: "Olet tärkeä juuri tuollaisena kuin olet." Nämä hetket eivät vaadi täydellisyyttä, vaan kykyä pysähtyä, kuunnella ja katsoa lasta arvostavasti. Yhteys syntyy pienistä asioista, ja juuri niistä rakentuu lapsen kokemus siitä, että hän on rakastettu ja turvassa.

Onko lapsesi menossa juuri päiväkotiin? 

Lue vinkkejä vanhemmille päiväkodin aloittamisesta. Tutustu myös Norlandia Päiväkotien toimintatapaan.